Yliannostus on vakava tila, joka syntyy, kun elimistö ei pysty käsittelemään nautittua määrää päihdettä tai useamman aineen yhdistelmää. Yliannostuksen oireet vaihtelevat aineen mukaan lievistä hengenvaarallisiin. Tässä artikkelissa kerromme, mitä oireita voi esiintyä, mitkä tekijät lisäävät riskiä ja miten toimia hätätilanteessa.
Mitä tarkoittaa yliannostus?
Yliannostus on myrkytystila, joka aiheutuu kun käyttää ison määrän huumetta tai useampaa päihdettä sekaisin. Nämä aineet häiritsevät aivojen ja kehon normaalia toimintaa. Huumeiden yliannostus on aina vakava tilanne, jos siihen ei kuole, niin se voi aiheuttaa useita haitallisia lyhyen ja pitkän aikavälin terveysongelmia
Yliannostuksen oireet vaihtelevat, ja joskus on vaikea erottaa eroja lievien ja hengenvaarallisten oireiden välillä. Yleisimpiä yliannostuksen aiheuttajia ovat:
- Alkoholi
- Opioidit, kuten heroiini, fentanyyli ja reseptilliset kipulääkkeet
- Bentsodiatsepiinit
- Stimulantit, kuten Amfetamiini, metamfetamiini, kokaiini ja monet muut
Eri huumausaineille tavanomaisia yliannostuksen oireita
Yliannostuksen oireet vaihtelevat sen mukaan mitä ainetta tai aineita, millaisia määriä ja miten pitkään henkilö on niitä käyttänyt.
Alkoholista aiheutuvia yliannostuksen oireita ovat:
- Huomattava sekavuus tai turtuminen
- Tajuissaan pysymisen vaikeus (tai täysi tajuttomuus)
- Reagoimattomuus, ei herää vaikka ravistelee
- Oksentelu (erityisen vaarallinen, koska oksennukseen voi tukehtua)
- Hidastunut tai epäsäännöllinen hengitys
- Laskeva tai heikentynyt pulssi
- Erittäin alhainen ruumiinlämpö
- Kalpea tai sinertävän sävyinen, kostea iho
Kannabiksen käyttäjän yliannostusoireita ovat:
- voimakas ahdistuneisuus
- todellisuuden hämärtyminen eli psykoosi
Opioidien yliannostuksen oireita ovat:
- Tajunnan menettäminen.
- Supistuneet pistemäiset pupillit
- Hidastunut tai epäsäännöllinen hengitys
- Hengityksen pysähtyminen
- Tukehtumisen kaltainen ääni, korina tai kuorsaus.
- Siniset tai purppuranväriset huulet tai sormenpäät.
- Reagoi huonosti kovaan ääneen, ravisteluun tai kipuärsykkeeseen.
Lamaavien huumausaineiden, kuten bentsodiatsepiinien, heroiinin ja lakan yliannostuksen oireita ovat:
- uneliaisuus ja heikentynyt tajunnan tila
- Sekavuus ja vaikeus puhua
- Vapina ja kouristelu
- Kehon lämpötilan lasku
- Pupillien supistuminen
- Hidastunut, vaikea hengitys tai hengityksen lamaantuminen
- Kooma
Kiihdyttävien aineiden eli stimulanttien (amfetamiini, ekstaasi, kokaiini ym.) oireita ovat:
- Korkea kehon lämpötila
- Kiihtyneisyys
- Hyperventilaatio tai nopea hengitys
- Korkea tai epäsäännöllinen pulssi
- Korkea verenpaine
- Levottomuus, paniikki
- Hallusinaatiot
- Ahdistuneisuus, paranoia ja muita psykoosin piirteitä
- Aggressiivinen käyttäytyminen
- Kohtaukset ja kouristukset
- Aivohalvaus, sydänkohtaus, verenkierto-ongelmat
- aivovaurio, päänsärky ja kallonsisäinen verenvuoto.
Kaikkia huumeita voi ottaa vahingossa tai tarkoituksella ylisuuren annoksen, joka voi johtaa kuolemaan. Erityisesti vahvat huumeet, kuten heroiini ja ekstaasi, sekä laajalti käytetyt ja helposti saatavilla olevat aineet, kuten oopiaattivieroitushoidossa käytetyt lääkkeet buprenorfiini ja metadoni, muodostavat merkittävän riskin myrkytyksille. Fentanyyli, joka on morfiinia tehokkaampi, on erityisen vaarallinen niille käyttäjille, joilla ei ole siitä aiempaa kokemusta, erityisesti jos se otetaan puhtaana jauheena sen sijaan, että käytettäisiin lääkepillereitä, joiden pitoisuus on tiedossa.
Yliannostus voi aiheutua myös kahden tai useamman aineen sekakäytöstä. Aineyhdistelmät, kuten metamfetamiini ja kokaiini, alkoholi ja bentsodiatsepiinit, heroiini ja bentsodiatsepiinit sekä muut, voivat johtaa yhdistelmävaikutuksiin, jotka lisäävät kunkin huumeen luonteenomaista riskivaikutusta. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien aiheuttamat yliannostukset liittyvät usein väärin käytettyihin reseptilääkkeisiin tai laittomiin opioideihin. Jos epäilet, että joku on ottanut yliannostuksen, niin soita välittömästi hätänumeroon 112 ja pysy henkilön luona, kunnes apu saapuu.
Yliannoksen Riskit ja Syyt
- Heikko huumeiden sietokyky lisää yliannostuksen mahdollisuutta. Myös aineen vahvuus ja käytön määrä heikentävät sietokykyä.
- Tapa, jolla aine otetaan. Esimerkiksi suonensisäisten huumeiden käytössä on suurempi riski yliannostukseen.
- Mielenterveysongelmat. Masennus voi liittyä sekä kuolemaan johtavien että ei-kuolemaan johtavien yliannostustapausten lisääntymiseen. Traumaattisen stressihäiriön (PTSD) tai psykoottisten häiriöiden esiintyminen voi myös lisätä henkilön yliannostusriskiä.
- Tietämättömyys laittomien aineiden vahvuudesta tai puhtaudesta lisää yliannostuksen riskiä. Aine voi olla aivan jotain muuta kuin mitä sen luulee olevan.
- Aineiden sekakäyttö voi lisätä jonkin aineen tai aineiden vaikutuksia tai peittää niitä ja lisätä yliannostuksen mahdollisuutta.
- Sydän- ja verisuoniongelmat, voivat pahentua yliannostuksen aikana. Lisäksi jotkut määrätyt lääkkeet voivat reagoida väärin huumeiden yhteisvaikutuksen takia.
Valitettavasti huumeiden käyttö ja siihen liittyvät riskit ovat edelleen huolestuttavassa kasvussa Suomessa. Huumemyrkytyskuolemat ja pitkäaikaisen käytön aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Etenkin nuorten yliannostuskuolemat ovat lisääntyneet rajusti. THL julkaisi mallin, jonka avulla huumekuolemia voidaan Suomessa ehkäistä.
Näin voit auttaa yliannostuksen ottanutta henkilöä:
- Soita heti hätänumeroon 112: Kerro heille, että epäilet yliannoksen tai huumeiden sekakäytön olevan kyseessä. Anna tarkka sijaintisi ja kuvaile tilannetta mahdollisimman tarkasti. Jos tiedät mitä aineita hän on käyttänyt, niin kerro se myös.
- Mikäli kyseessä on opiaattimyrkytys, potilaalle annetaan naloksonia esim. Ventizolve-nenäsumutetta. Sitä sumutetaan ensin toiseen sieraimeen. Jos tila ei parane 2-3 minuutin kuluttua, niin annetaan vielä toinen annos toiseen sieraimeen. Naloksonia voi antaa ennen ammattiavun saapumista. Huom. Sumute ei yksin riitä vaan potilas tarvitsee aina myös muuta hoitoa.
- Bentsodiatsepiinimyrkytykseen voidaan hoitaa flumatseniilla, mutta vain ammattilaisten toimesta tai ohjeituksen mukaan. Vain pieniä määriä, muuten bentsodiatsepiiniriippuvaisella se voi laukaista vieroitusoireita ja kouristuksia.
- Älä jätä potilasta yksin: Pysy potilaan vieressä ja yritä pitää hänet hereillä ja tajuissaan. Jos hän menettää tajuntansa, laita hänet kylkiasentoon estääksesi potilaan tukehtuminen.
- Älä yritä antaa lääkkeitä tai ruokaa: Älä yritä antaa potilaalle mitään suun kautta, ellei ammattilainen tai hätäkeskus ohjeista toisin. Yritä pitää potilas rauhallisena ja estä häntä ottamasta lisää aineita.
Yhteenveto:
Yliannostuksen tunnistaminen ja nopea reagointi ovat avainasemassa hengen pelastamisessa. Artikkelissamme käsiteltiin eri päihteiden aiheuttamia oireita ja riskejä sekä annettiin ohjeita yliannostustilanteessa toimimiseen.
Hätänumeroon 112 soittaminen on ensisijaisen tärkeää, ja tarkka tilanteen kuvaaminen auttaa ammattilaisia antamaan tehokasta apua. Korostimme myös eri päihteiden vaikutuksia ja riskejä, kuten alkoholin, opioidien, bentsodiatsepiinien ja stimulanttien aiheuttamia oireita, sekä yliannostuksen riskitekijöitä.
Ohjeet yliannostuksen ottaneen henkilön auttamiseksi, kuten hätänumeroon soittaminen, potilaan tukeminen ja erityishoitojen mainitseminen, tarjoavat käytännön toimintasuunnitelman tilanteessa. Tavoitteena on levittää tietoisuutta ja varmistaa, että kaikki voivat tunnistaa yliannostuksen merkit ja toimia tehokkaasti tarvittaessa.
Yhdessä voimme edistää tietoisuutta ja jakaa tietoa, joka voi pelastaa ihmishenkiä. Jokainen voi olla osa ratkaisua ja auttaa luomaan turvallisempaa ympäristöä yliannostustilanteissa.
Huumetesti
Huumetesti on käytännöllinen tapa selvittää huumausaineiden tai niiden jäämien mahdollista esiintymistä näytteessä. Huumetestejä käytetään erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja testaus voidaan tehdä useista eri näytetyypeistä, kuten virtsasta, syljestä, hiuksista, hiestä tai verestä. Lisäksi huumausaineita voidaan tutkia materiaaleista, juomista ja ympäristöstä esimerkiksi jauhe- ja sivelynäytteiden avulla.
Valtaosa huumetestauksesta perustuu pikatesteihin, jotka soveltuvat nopeaan ja helppoon seulontaan eri tilanteissa. Pikatesti kertoo, onko näytteessä havaittavissa huumausaineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita, mutta se ei määritä käyttöajankohtaa, käytettyä määrää tai päihtymystilaa. Tarvittaessa tulos voidaan varmistaa laboratoriotutkimuksella.
Eri huumetestityypit ja käyttötarkoitus
???? Huumetestin tekeminen virtsanäytteestä
Virtsanäytteestä tehtävä huumetesti soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan selvittää, onko huumeita käytetty viime päivien aikana. Testi tunnistaa elimistön aineenvaihduntatuotteita, jotka säilyvät virtsassa pidempään kuin esimerkiksi veressä tai syljessä. Virtsatesti on yksi yleisimmistä huumetestauksen menetelmistä erilaisissa seulontatilanteissa.
???? Huumetestin tekeminen syljestä
Syljestä tehtävä huumetesti soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan arvioida huumausaineiden mahdollista vaikutusta testaushetkellä. Näytteenotto on nopeaa ja voidaan tehdä valvotusti. Havaittavuusajat ovat yleensä lyhyemmät kuin virtsatesteissä, minkä vuoksi sylkitestiä käytetään esimerkiksi liikenteessä tai työelämässä tuoreen käytön arviointiin.
???? Huumetestin tekeminen juomasta tai muusta nesteestä
Juomasta tai muusta nesteestä tehtävät huumetestit on tarkoitettu tilanteisiin, joissa halutaan selvittää, onko juomaan mahdollisesti lisätty huumaavia tai lamaavia aineita. Näissä testeissä tutkitaan itse nestettä, ei elimistön aineenvaihduntatuotteita. Testi soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa löytyy epäilyttävä juoma tai herää epäily aineen lisäämisestä juomaan.
???? Huumetestin tekeminen hiusnäytteestä
Hiusnäytteestä tehtävä huumetesti soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan tarkastella mahdollista käyttöä pidemmällä aikavälillä. Hiuksiin sitoutuneet jäämät säilyvät useita kuukausia, mutta menetelmä ei sovellu tuoreen käytön arviointiin. Hiusnäyte mahdollistaa pidemmän aikajakson tarkastelun kuin muut biologiset näytteet.
???? Materiaaleista ja ympäristöstä tehtävät huumetestit
Materiaaleista ja ympäristöstä tehtävät huumetestit soveltuvat tilanteisiin, joissa löytyy epäilyttävää jauhetta, tabletteja tai mahdollisia huumausainejäämiä esimerkiksi juhlatilanteen jälkeen, kodista, työpaikalta tai muusta ympäristöstä. Näyte voidaan ottaa suoraan aineesta tai sivelynäytteenä pinnoilta, kuten pöydiltä, tasoilta tai esineistä. Testit ovat herkkiä ja pystyvät havaitsemaan myös pieniä määriä huumausaineita.
Materiaali- ja pintanäytetestit eivät kerro aineen alkuperästä, käyttöajankohdasta tai käyttäjästä, mutta ne tarjoavat nopean tavan arvioida, onko löydetty aine mahdollinen huumausaine.
Usein kysyttyä huumetestistä
Mikä huumetesti kannattaa valita?
Huumetestin valinta riippuu siitä, halutaanko arvioida tuoretta käyttöä, viime päivien käyttöä vai pidempiaikaista käyttöhistoriaa. Sylkitesti soveltuu tuoreen käytön arviointiin, virtsatesti viime päivien käyttöön ja hiustesti pidemmän aikavälin tarkasteluun.
Kuinka kauan huumeet näkyvät huumetestissä?
Havaittavuusaika vaihtelee aineen, testimenetelmän, käyttömäärän ja yksilöllisten tekijöiden mukaan. Sylkitesteissä havaittavuus on yleensä lyhyempi kuin virtsatesteissä, ja hiustesteissä käyttöä tarkastellaan useiden kuukausien ajalta.
Voiko huumetestin tehdä kotona?
Useimmat pikatestit soveltuvat kotikäyttöön, kun niitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa tulos voidaan varmistaa laboratoriossa.
Mitä huumetesti kertoo?
Huumetesti kertoo, onko näytteessä havaittavissa huumausaineita testin raja-arvon ylittävinä pitoisuuksina. Se ei yksinään määritä käyttöajankohtaa, käytettyä määrää eikä päihtymystilaa.
Voiko huumetestillä tutkia epäilyttävää jauhetta tai juomaa?
Kyllä. Jauhe- ja pintanäytetestit soveltuvat materiaalien tutkimiseen ja juomatestit nesteiden analysointiin. On tärkeää käyttää testityyppiä, joka on tarkoitettu kyseiseen näytteeseen.
Lisätietoa huumetestimenetelmistä sekä siitä, milloin ja kenen toimesta huumetestausta voidaan tehdä, löytyy täältä: https://testeri.xf.fi/tietoa-huumetesteista/
